Keijo Kovanen työskenteli 19 vuotta tutkijana VTT:llä erilaisissa sisäilman ja ilmanvaihdon toimintaan liittyvissä projekteissa, ja sen jälkeen lähes kymmenen vuotta yksityisellä puolella ratkaisemassa asiakkaiden sisäilmaongelmia.
Voiko termostaattiventtiilin asentaa jos kiinteistössä on koneellinen poisto?
Termostaattiventtiilien soveltuvuudesta koneellisen poistoilmanvaihdon kohteisiin esitetään ajoittain toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Mutta mikä on termostaattiventtiilin todellinen merkitys rakennuksessa, jossa ilmanvaihto perustuu poistoilmapuhaltimen synnyttämään alipaineeseen eikä lämpötilaeroon? Kysyimme näkemyksiä pitkän linjan ilmanvaihtoalan ammattilaiselta Keijo Kovaselta, joka on tutkinut ilman virtausta rakennuksissa vuosikymmenten ajan.
Miten termostaattiventtiili vaikuttaa?
Kovanen avaa termostaatilla toimivan korvausilmaventtiilin toimintaperiaatetta. Venttiilin sisällä oleva termostaatti reagoi ulkoilman lämpötilan muutoksiin: ulkolämpötilan laskiessa se pienentää virtausaukkoa ja vähentää näin huoneeseen tulevan ulkoilman määrää. Kun ulkolämpötila puolestaan nousee, virtausaukko suurenee ja ilmaa pääsee huoneeseen enemmän. Se, miten aukon koko todellisuudessa vaikuttaa huoneeseen tulevan ilman määrään, riippuu ratkaisevasti rakenteiden ilmatiiviydestä, Kovanen selittää.
Ilmatiiviissä rakennuksessa ilma kulkee sitä reittiä, joka on sille helpoin - eli useimmiten juuri venttiilin kautta - jolloin aukon koon muuttaminen ei juuri vaikuta venttiilin läpi kulkevan ilman kokonaismäärään. Sen sijaan aukon pienentäminen kasvattaa ilman virtausnopeutta aukossa, minkä vuoksi Kovanen pitää tärkeänä, että venttiilin alapuolella on mahdollisuuksien mukaan lämmityspatteri tasaamassa sisään tulevan ilman lämpötilaa. Hatarammassa rakennuksessa tilanne on toinen: venttiilin aukon liiallinen pienentäminen voi ohjata osan korvausilmasta kulkemaan rakenteiden läpi venttiilin sijaan. Juuri tästä syystä on tärkeää, että venttiilimalli on sellainen ettei se koskaan mene täysin kiinni.
Termostaattiventtiili sopii myös koneellisen poiston kanssa yhteen
Kovasen näkemys on selvä: sama logiikka pätee myös koneellisen poiston kohteissa, vaikka ilmanvaihdon käyttövoima on eri. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa korvausilman määrään vaikuttavat tuuliolot sekä sisä- ja ulkoilman välinen lämpötilaero, jotka vaihtelevat voimakkaasti sään mukaan. Koneellisessa poistossa käyttövoimana on sen sijaan puhaltimen huoneistoon synnyttämä alipaine, joka pysyy huomattavasti tasaisempana säästä riippumatta. Tämä johtaa helposti oletukseen, ettei ulkoilman lämpötilalla olisi enää merkitystä venttiilin säädölle.
Kovanen huomauttaa, ettei asia kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Mitä kylmempää ulkoilma on, sitä tiheämpänä ja hitaampana virtauksena se tulee sisään venttiilin aukosta. Mutta alhaisesta lämpötilasta johtuen se koetaan vetoisaksi, etenkin jos venttiilin lähellä ei ole lämmityspatteria. Sen sijaan termostaatin pienentäessä venttiiliaukkoa nousee sisään tulevan ilman nopeus, mutta samalla myös vähenee vedon riski. Tämä johtuu siitä, että tällöin nopeampi ilmavirtaus tarttuu herkemmin kattopintaan (ns. Coanda-ilmiö) ja virtaus ehtii lämmetä ennen kuin se saavuttaa oleskeluvyöhykkeen. Huoneiston kokonaisilmamäärä ei vähene, koska poistopuhaltimen alipaine huolehtii korvausilman saannista joka tapauksessa.
Velco-korvausilmaventtiilissä on täysin omavarainen vahatermostaatti, joka säätää venttiililautasen avausta ulkolämpötilan mukaan +10 °C ja –5 °C välillä – ilman sähköä! Kylmemmillä ilmoilla venttiili jää muutaman millimetrin minimiasentoon, mikä takaa riittävän ilmanvaihdon ilman vedontunnetta. Tarvittaessa venttiilin voi myös sulkea käsin. Automaattisesti ulkolämpötilan mukaan toimiva Velco-korvausilmaventtiili ehkäisee vetoa ja parantaa ilmanvaihdon energiatehokkuutta.
Mikä on suurin riski, jos venttiilissä ei ole termostaattia?
Kovasen mukaan todelliset ongelmat syntyvät vasta silloin, kun asukas joutuu itse säätämään venttiiliä, jossa ei ole termostaattia - ja tämä koskee yhtä lailla koneellista poistoilmanvaihtoa. Kylmällä säällä asukas ymmärrettävästi pienentää venttiilin aukkoa tai sulkee sen kokonaan vedon vuoksi. Tällöin poistopuhallin joutuu hakemaan tarvitsemansa korvailman muualta - esimerkiksi rakenteiden vuotokohdista tai naapurihuoneistoista - mikä voi heikentää koko ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa ja lisätä kosteusteknisiä riskejä.
Ihminen on erehtyväinen. Kun venttiili on säädetty kiinni kylmällä ilmalla, sen avaaminen takaisin unohtuu helposti lämpötilan noustessa. Seurauksena on hänen mukaansa usein pysyvästi heikentynyt sisäilman laatu, Kovanen kertoo.
Kovasen mukaan oikein toimiva termostaatti poistaa juuri tämän inhimillisen erehtymisen riskin ja tasaa venttiilin läpi tulevan ilman nopeutta sääolosuhteiden mukaan. Siksi hän suositteleekin termostaattiohjattujen venttiilien käyttöä sekä painovoimaisessa että koneellisessa poistoilmanvaihdossa.
Kysyttävää? Ota meihin yhteyttä
Haiseeko? Alipaine vetää epäpuhtaudet rakenteista sisäilmaan
Mökki syyskuntoon: tarkista ilmanvaihto
Tunkkainen haju ja kosteat petivaatteet ovat monelle mökinomistajalle tuttuja ilmiöitä. Syy voi löytyä yllättävän pienestä asiasta: puutteellisesta ilmanvaihdosta.
Ulkoa tulevista epäpuhtauksista puhuttaessa ajatellaan usein ensimmäisenä siitepölyä ja muuta silmällä näkyvää likaa. Terveydelle haitallisimpia ovat kuitenkin alle 2,5 mikrometrin kokoiset pienhiukkaset, sillä ne kulkeutuvat hengityksen mukana syvälle keuhkoihin ja voivat edelleen päästä verenkiertoon aiheuttaen haitt
Korvausilmaa lisäämällä kohti hallittua ilmanvaihtoa
Yleisin syy kesämökin kosteaan ilmaan ja hajuhaittoihin löytyy huonosta ilmanvaihdosta. Monissa mökeistä puuttuvat kokonaan raitista ilmaa sisään tuovat korvausilmaventtiilit. Puuttuvat korvausilmaventtiilit kannattaa asentaa nyt mökkeilykauden ollessa aluillaan.
